Persu taas asialla!
Eräs Persu kansanedustaja julkaisi blogissaan seuraavan joulutoivotuksen: Kaikille valkoisille ja Heteroille Hyvää Joulua - muille paskaa joulua! Törkeää on teksti, ja osoittaa kirjoittajasta ja viiteryhmästä tyhmyyttä, omahyväisyyttä ja äärimmäistä itsekkyyttä. Tämä ja kaksi muuta hhh- kerholaista - Persua ovat hämmentäneet ja kylväneet ristiriitoja yhteiskuntaamme. Samalla tietenkin he yrittävät saada lisää kannatusta itselleen. Eivät kai suomalaiset näin HÖLMÖJÄ OLE? Ei voisi kuvitella, että kansanedustaja tai kukaan hyvinvointiyhteiskunta Suomessa voi tällaisia edes ajatella, puhumattakaan kirjoittaa blogissaan. Että sellaisia ovat...
perjantai 23. joulukuuta 2011
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
tiistai 6. joulukuuta 2011
Euroopan finanssi- ja taloukriisi
On sanottu, että EU:ssa on aikaa perjantaihin 9.12 asti tehdä todellisia päätöksia finanssi- ja talouskriisin taltuttamiseksi. Onko näin vähän aikaa? Laman uhka, jota on vältetty kerrottavan, valtioiden kasvavat velat, ulkomaankaupan heikkeneminen ja ennen kaikkea luottamuksen puute talouden korjaamiseen on vaivannut kuukausia ja kuukausia. Ei ole pystytty selkeisiin päätöksiin monikirjavassa EU: ssa eikä varmaa linjaa ole löydetty siitä, mitä pitäisi tehdä.
Nyt näyttää siltä, että mahdollisuuksia on korjata talouskehitys. Parhaassa tapauksessa päädyttäisiin kenties vuosien mittaiseen hitaaseen talouskasvuun tai lähellä nollakasvua olevaan tilanteeseen. Huonoin skenaario on jopa, että Euroalua hajoaisi. Jälkimmäiseen en usko, eikä monet muutkaan. Suomessa tosin negaatioita viljelevät pasuunat ja EU:n sekä Euron vastustajat ovat pelotelleet synkkyyttä. EU: ssa on aina löydetty ainakin viime tipassa ratkaisut ennenkin kohtalokkaisiin kysymyksiin. EU ja Euro ovat tuoneet niin paljon talouden vakautta (mm. alhainen korkotaso ja inflaatio, parantunut ulkomaankauppa) ja kehitystä, että niitä ei ole syytä vaarantaa.
Jos mm. seuraavat asiat saadaan järjestykseen, edellytyksiä on talouksien vakauttamiseen. Ensinnäkin maailman Keskuspankit ovat jo ryhtyneet voimakkaaseen yhteistyöhön ns. rahan keräykseen ja velkojen hoitoon. Sitten IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) ollaan ottamassa mukaan EU- maiden pankkien ja valtioiden luotottamiseen lyhyellä tähtäimellä, mikä on hätätitanteessa suotavaa. Tietenkin juuri velkaisten maiden on pistettävä omaa talouttaan kuntoon pikaisesti velkamäärän vähentämiseksi (mm. Kreikka, Portugali, Irlanti ja varsinkin Italia suurena talouksena). Italian valtion velka on noin 120 % bruttokansantuotteesta (yhteensä n. 1800 mrd Euroa) ja sen talous on polkenut paikallaan n. 10 vuotta. Toisaalta valtion velan nopea taltuttaminen kurjistaa taloutta entisestään, joka tuo työttömyyttä ja verotulojen laskua, mitkä on siis vältettävä. Ja lopuksi en panisi pahakseni, vaikka EKP (Euroopan Keskuspankki) alkaisi painaa rahaa, mikä tosin on kielletty EU:n perussopimuksen kanssa. Mutta olkoon.
Tähän mennessä on pitkälti mennyt niin, että sijoittajat (pankit ja suursijoittajat) ovat antaneet velkaa suurella korolla heikoille maille ja riskiä on pyritty siirtämään veronmaksajille. Eihän se niin mene. Saksan ja Ranskan kaavailema esitys tarkoittaisi myös sitä EU:n vakausrahastossa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) vastusti itsenäisyyspäivänä kaavailtua riskiä vain valtioille; eli sijoittajavastuu pitää olla. Näin pitää ollakin. Uskon, että monet muut maat ovat samaa mieltä. Eikun vaan odottamaan ja toivomaan, että riittävät päätökset saadaan aikaan, ja Suomessakin voitaisiin jatkaa vähän luottavaisemmin mielin. Toisaalta jos Kreikka haluaisi irrota Eurosta, niin terve menoa. Sekään ei ole Kreikalle helppo ratkaisu.
Nyt näyttää siltä, että mahdollisuuksia on korjata talouskehitys. Parhaassa tapauksessa päädyttäisiin kenties vuosien mittaiseen hitaaseen talouskasvuun tai lähellä nollakasvua olevaan tilanteeseen. Huonoin skenaario on jopa, että Euroalua hajoaisi. Jälkimmäiseen en usko, eikä monet muutkaan. Suomessa tosin negaatioita viljelevät pasuunat ja EU:n sekä Euron vastustajat ovat pelotelleet synkkyyttä. EU: ssa on aina löydetty ainakin viime tipassa ratkaisut ennenkin kohtalokkaisiin kysymyksiin. EU ja Euro ovat tuoneet niin paljon talouden vakautta (mm. alhainen korkotaso ja inflaatio, parantunut ulkomaankauppa) ja kehitystä, että niitä ei ole syytä vaarantaa.
Jos mm. seuraavat asiat saadaan järjestykseen, edellytyksiä on talouksien vakauttamiseen. Ensinnäkin maailman Keskuspankit ovat jo ryhtyneet voimakkaaseen yhteistyöhön ns. rahan keräykseen ja velkojen hoitoon. Sitten IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) ollaan ottamassa mukaan EU- maiden pankkien ja valtioiden luotottamiseen lyhyellä tähtäimellä, mikä on hätätitanteessa suotavaa. Tietenkin juuri velkaisten maiden on pistettävä omaa talouttaan kuntoon pikaisesti velkamäärän vähentämiseksi (mm. Kreikka, Portugali, Irlanti ja varsinkin Italia suurena talouksena). Italian valtion velka on noin 120 % bruttokansantuotteesta (yhteensä n. 1800 mrd Euroa) ja sen talous on polkenut paikallaan n. 10 vuotta. Toisaalta valtion velan nopea taltuttaminen kurjistaa taloutta entisestään, joka tuo työttömyyttä ja verotulojen laskua, mitkä on siis vältettävä. Ja lopuksi en panisi pahakseni, vaikka EKP (Euroopan Keskuspankki) alkaisi painaa rahaa, mikä tosin on kielletty EU:n perussopimuksen kanssa. Mutta olkoon.
Tähän mennessä on pitkälti mennyt niin, että sijoittajat (pankit ja suursijoittajat) ovat antaneet velkaa suurella korolla heikoille maille ja riskiä on pyritty siirtämään veronmaksajille. Eihän se niin mene. Saksan ja Ranskan kaavailema esitys tarkoittaisi myös sitä EU:n vakausrahastossa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) vastusti itsenäisyyspäivänä kaavailtua riskiä vain valtioille; eli sijoittajavastuu pitää olla. Näin pitää ollakin. Uskon, että monet muut maat ovat samaa mieltä. Eikun vaan odottamaan ja toivomaan, että riittävät päätökset saadaan aikaan, ja Suomessakin voitaisiin jatkaa vähän luottavaisemmin mielin. Toisaalta jos Kreikka haluaisi irrota Eurosta, niin terve menoa. Sekään ei ole Kreikalle helppo ratkaisu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)