SAIMME PICKYMME KIINNI VIHDOIN 4 KK:N JÄLKEEN
Mahtavaa!
Mahtavaa!
Kiitokset suuret ensinnäkion kaikille teille, jotka olitte mukana Pickyn kiinni saamisessa: Mannisille, Kainulaisille, Häkkisille, Pulkkiselle, Lepistöille, Maxille ja Soilelle, loukun antajalle Ollille ym.
Kissa oli hortoillut juhannuksesta lähtien toiselle kylälle Ankeleelle metsien halki ja järvien vierestä. Tai teitä pitkin. Kuka tiennee. Saimme tiedon Pickystä vasta viime perjantaina. Lähdin itse heti etsimään, kun siitä oli tiellä havainto n. 15 km katoamismökiltä.
Menomatkalla ei näkynyt, mutta odotettuani hetken tulomatkalla näin mustan kissan kipittämässä vasenta puolta kotiin päin n. 5 km löytöpaikalta. Pääsin aluksi autolla vain 100 metrin päähän, kun musta kissa meni piiloon metsään. Menin hiljaa perässä ja huusin Pickyä. Karkuun meni; ei laskenut lähemmäksi. Odotin jonkin aikaa autolla, josko se kuitenkin olisi palannut tielle. Jonkin matkan päässä ns.Tienpään luona se laski auton jo lähemmäksi. Menin kävellen ja pääsin noin 5 metrin päähän. Mitä tehdä? Minulla oli pieni ruokakulho mukana, jolla yritin houkutella huutaen Pickyä. Kissa naukui ja tuli puolen metrin päähän syömään kulhosta evästä. Olin varma, että se on Pickymme. Yritin ottaa sen kiinni, mutta se raapi irti ja repi pari veripaikkaa käteeni. En saanut kiinni, eikä se laskenut enää 5 metriä lähemmäksi.
Ei auttanut muu kuin lainasimme loukkua ja veimme sen Mannisen talon luo, jossa he alkoivat syöttää kissaa. Vasta tänään saatiin katti loukkuun ja takaisin kotiin. Onnellisesti kävi. Saa nähdä, miten kotiutuu takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti