MasinBlogi: VIU: AIKAMATKA 1980 LUVULLE - VIU 70 vuotta (Virtasalmen Urheilijat)

Mauri K. Honkanen

Fil.maisteri

su 25.03.2018, Virtasalmen kirjasto

Sukunimeni on muuttunut ko. ajoista. Tilastoissa oleva Mauri olen siis minä.
Löysin kotoa kirjahyllystä melkein 10 ViU:n kansiota, joista tietoja on kerätty tähän
Valitettavasti osa kaavioista on heikosti näkyvä lyikynällä tehty 30 vuotta sitten.
Ampumahiihdosta ei tahtonut löytyä tietoja (ei itselläni)
Suuret kiitokset jo tässä teille kaikille, jotka osallistuitte ViU:n toimintaan ja sen
kehittämiseen etenkin v. 1980-1991 - TEITÄ ON ISO JOUKKO!

SISÄLLYS

1. Taustaa v. 1980

2. V:n 1981 Toimintasuunnitelma

3. Pesäpallo - I osa 1981-1986

4. Yleisurheilu

5. Tiedotuslehti/Markkinointi

6. Tanssitoiminta – Huviranta - Rahankeräys

7. Kuntourheilu

8. Hiihto ja ampumahiihto

9. Pesäpallo – II osa 1987-1991

10. Yhteenveto

Esityksessä on urheilutoiminnan prosesseja, tuloksia, tilastoja, kommentteja ja organisaation toimintaa = KOVA 1980- LUKU VIU: SSA

1. Taustaa v. 1980

- Masin (Mauri K. Honkanen) taustaa

FM, Kauppaopettaja

- Seurat: Oulun Lippo, JuPa, Kokkolan Kiri, Haka-Pesis, ViU

- Yhteensä 11 vuodessa talkootyötunteja n. 8000 h v. 1980-91

esim. v. 1987 työtunteja yhteensä 781 (kirjanpito)

- 10 kertaa A- valmentajan lajikurssi (1991 menn.) - pesäpallo, yleisurheilu

Pesäpallojoukkue pelasi V- sarjaa nousi IV sarj. (v. 1979 ei ollut joukkuetta)
Yleisurheilussa oli 1 PM- piste, Kirsi Kantanen

(Mauri Honkasen valmennettava Lohtajalta käsin)

Tanssitoiminta pyöri
Oli pelailtu jalkapalloa – kenttä epätasainen

- Ampumahiihdossa vahva piirin taso

- Hiihdossa Hopeasompaikäisten kisoja> taustaa

ampumahiihtoon

- Harjoitusolot pesäpalloa varten surkeat, kenttä heikossa kunnossa jalkapallon jälkeen
ei talviharjoittelupaikkaa

- Kuntorata juoksua ja hiihtoa varten olemassa

2. Vuoden 1981 toimintasuunnitelma

Laadittiin suunnitelma vuodeksi 1981 uusista toimista

- Talouden kohentaminen

- Tiedotuslehti – ViU lehti – Viulahdus (1-2 vuodessa kaikille kuntalaisille jako)

- Yleisurheilu

ikäkausikilpailijen aloittaminen kerran viikossa maanantaisin – onnistui hyvin

tavoitteena maaottelu Hartolaa ja Rantasalmea vastaan??

- Pesäpallo

tason nostaminen > II sarja pikaisesti, kenttä kuntoon

- Kuntourheilu

Ojinniemi hiihto keväällä

Virtasalmi-juoksu syksyllä

(onnistuivat hyvin – mitalli osallistujille, tuottoa)

- Tanssitoiminta – pyöri, Juhannus ym.

- Ampumahiihto – hiihto

pohjana Hopeasompahiihdot, Veteraanisarjat ampumahiihdossa vahvoja

- iso joukko ihmisiä mukana eri tehtävissä

- vuosikymmenen alussa yleiskokouksissa mukana jopa yli 40 henkeä

- syksyllä todettiin, että kaikki toteutuivat!

3. Pesäpallo – osa I 1981-1986

- lähtökohtana surkeat talviharjoitus paikat

vain kirkolla koulun eteinen, siellä voi tehdä hyppyjä ylöspäin ja painonnostoa

toin omat painot – hävisivät??
Löytyivät sitten vasta v. 1987 kesällä erään ampumahiihtovalmentajan ulkoharjoituspaikalta
(äitini löysi marjareissulla vahingossa)

- itse asuin I talven Hartolassa, sitten 2 vuotta Savonlinnassa ja sitten Varkaudessa

- yleensä ravasin viikonvaihteet Virtasalmella

- kesät Virtasalmella, ei puhelinta?? vasta v. 1983 talvisin? - ei kesällä puhelinta koko aikana

- keväällä oma kenttä lumen peitossa – ehti Vapun tienoilla tai myöhemmin pelattavaksi
(aurinko ei paistanut ja "notkossa" sekä kiekkokaukalo talvella)

sarja alkoi n. toukokuun puolivälissä

- pidettiin leirejä, voima-, nopeusvoima, nopeustestit

- eli ”Suomen huonoimmat olosuhteet”

- miehiä oli runsaasti ja into kova!

V. 1981 IV sarjassa sijoitus 4. kuva: Monnin leiri

P13- ja P15- joukkueet, suurkisoissa Hki

1982-84: kärkipäässä (ei nousua)

Itse olin myös Suur-Savon piirin pp- jaostossa
Keväällä 1983 sattui, että meidän piti lähteä Tanhuvaaraan leirille. Lähdössä oli vain
muutama kaveri, joten piti perua. Seurasi iso lasku, kun puolet piti maksaa Tanhuvaaralle
Eihän se ollut ihme, ettei suurta menestystä tullut - mieti oloja!

Vierailijoina mm. I sarjan pelaajia: Hannu Manninen ja Erkki Sorjonen junioreille

1985: itse jäin pois - IV sarjan viimeinen sija

Monia hyviä tyyppejä muutti pois?

1986: uusi alku ja nousu III- sarjaan

- talvella vain kerran viikossa harjoiteltiin Siilillä – muuten harj. paikkana Alakoulun
eteinen ja tiet (ei painoja?)

- leirejä

- tiukkoja otteluita mm. Sulkava - voitettiin
JUOKSUERO 295-95- siis aika raaka

Itse pelasin v. 1989 asti; kaikkiaan pelasin ViU: ssa yhteensä 12 vuotta alkaen ensimmäisellä
"kierroksella" v. 1967, jolloin nousimme III- sarjaan - siellä ei pysytty. Alusta alkaen sain
Ykkösvahdin paikan ulkopelissä ja 1968 pääsin 2- polttajaksi (mielipaikka)

Vastuuhenkilöitä:

Valmentaja: Mauri K. Honkanen 1981>84 ja 86>91

Pelinjohtajat: Mauri Tarvainen 1981-87

Tapio Korhonen 1988-89

Mauri K. Honkanen 1990-91

Joukkueen johtajia: Mauri Tarvainen, Pasi Julkunen, Pekka Viinamäki,
Seppo Karjalainen ja Jouni Hännikäinen

II valmentaja loppuvuosina Juha Kantanen

”Sotureita”: Jukka ja Jouni Hännikäinen, Juha

Kantanen, Pasi Pulkkinen, Timo (Letku) Tarkiainen ja tietenkin

Reijo ”Repe” Tarvainen (v. 1988-1990) sekä monet muut

Mauri Honkanen pelasi yhden Pohj. Savo-Suur-Savo ottelun käytännössä Siipeä vast. (Mestaruussarja)

Mauri Honkanen pelasi 2 ja Jouni Hännikäinen yhden Suur-Savon Pohj.-Etelä ottelun
v. 1984 pelattiin Suur-Savon Etelä-Pohjoinen Virtasalmella (itse pelasin)

4. Yleisurheilu

- Ikäkausikisat 1981 alkaen maanantaisin - osallistujia 20-25

- Maaottelu PiVe-Haki-Viu 1981 alkaen - motivoivat junnuja

- Itsellä 7-3 valmennettavaa v. 1988 asti
- Syksyllä 2- henkinen Yu- jaoston kokous totesi yleisurheilun alkaneen

- Syksyllä harjoittelun aloitusleiri Monnilla

kerran kuolema lähellä kaikilla – lämmitin sammui yöllä

- kilpailemassa 6-10 lähinnä ikäreitä ja nuorta

- Loukolammin ryhmällä harjoituspaikkana tiet, metsä, pirtin lattia

- testejä ja osallistuminen PM- ja SM-kisoihin, hallikisoihin

- Syntyvyys n. 10 per ikäryhmä

PK-kilpailuja kirkolla

- Mm. Ari Paunonen ja Itä-Suomen aluepäällikkö

Topi Simonen vieraina

- jouluna 1985-86 leiri (2 vko) Agadirissä (1+4)

- 1986 yht.74 PM- pistettä, piirin 12. ja 1987 yli 100 pistettä
sijoitus Suur-Savon piirissä 10. ja II luokka

1986 SM maastoissa joukkuekisassa 11. (A- pojat)

Jouni Asikainen, Jukka Pulkkinen ja Marko Asikainen

- Jouni henkilökohtainen A- pojat: 19. (silloin oli kova taso)

Satu Valkonen, Jaana Pulkkinen, Jari Kinnunen

- Lopettamisia – jalkavaivoja - seuranvaihtoa

- Vuosikymmenen loppupuolella uusia ikäreitä

Kunniakierros alusta alkaen, v. 1987 tuotto 8200 mk

Suur-Savon piirissä 6. - mainiota

1988? PM- maastojuoksu pururadalla

Esim. 1986: 20 kilpailua, joissa 546 osanott. (+165%)

”urheilijoita” 80+6= 86,

valmennus- ja koulutustil. 208 (1350 osanott.)

5. Tiedotuslehti, Markkinointi,

- aloitettiin tehdä VIU– lehteä (eri nimiä)1981 alk.- itse oli vastuuhenkilö joka kerta

prosesseja, toiminnan ja tulosten tiedotus, mainokset (tuloja) urheilijahaastatteluja, muuta, kuvia

jako koko kuntaan

- aktiivinen porukka mainosten keruussa

- joka kerran ylitettiin tulostavoite
- ensimmäiset lehdet vaatimattomia asultaan

(johtui huonosta kirjoituskoneestani)

- suora kopionti artikkeleista (halpuus)

- 1991? lehden teki pesäpallojaosto, kokoamisesta maksettiin (Pieksämäen lehti)

Markkinointi oli heikkoa? - ei taitoa?

Ei osattu hankkia lisää ihmisiä töihin

Pesäpalloa ja seuraa ei osattu markkinoida tarpeeksi

- pesäpallo-otteluissa vähän yleisöä, ei lipputuloja loppuaikana, vaikka taso nousi koko ajan

Parhaimmillaan vain yli 100 katsojaa
Lisäksi otteluden siirto Pieksämäelle vei katsojia loppuvuosina

6. Tanssitoiminta – Huviranta – rahan keräys

- pyöri koko ajan kesäisin

- Juhannus kohokohta

- 1980- alkupuolella vielä hyvin tanssjoita

- iso joukko henkilöstöä

järjestysmiehet, lipunmyyjät, muut myyjät…

- Motopark toiminta – mm. pullojen keräys, järj.mies, kova työ

- Aurauskeppien teko

Kunniakierros tuotti esim.

v. 1986: n. 6 200 mk (brutto)

v. 1987: n. 8 200 ”

7. Kuntourheilu

Virtasalmi juoksu

Ojinniemi hiihto

- organisoitiin ja tehtiin tarkka työnjako

>malli seuraavaa vuotta varten!

- mitallit osallistujille, osallistumismaksut

- silloin buumia

- palkinnot kerättiin lahjoituksena

- paljon osanottajia - useita kymmeniä

8. Hiihto ja ampumahiihto

- vahva piirin taso jo 1980-luvun alussa (ikämiehet)

- Hopeasompakisat pohjana > siirtyminen ah: oon

- Kuntorata – hiihtolenkit

- ampumapaikan rakenteminen – talkoo

- valmentaja: mm. Markku Pulkkinen

- työnjako: Viu ampumahiihto ja PiVe hiihto

SM- tasolle nuoret ja yl. Sarja

Tuloksia mm.

1985: Aki Laitinen 3. MM karsinnassa AH 20 km

Aki 10:n joukossa SM kisoissa

1987: Jyri Hiltunen SM 19.

1988: SM joukkue 5.

SM nuoret: pronssia ampumajuoksu viesti

Juha Nykänen, Jukka Nykänen, Jyri Partanen

Jyri Partanen

1989: Ampumahiihdossa useita SM- tasolla

Ampumahiihdossa ei oikein löytynyt tilastoja eikä muita tuloksia

Itse urheilijatkaan eivät muistaneet
Ampumahiihdossa ViU oli piirin YKKÖNEN kai koko vuosikymmenen?

9. Pesäpallo II osa 1987-91

- Valmennusjärjestelmänä oli koko ajan nopeusharjoittelun perusmalli (ilmeni v. 1993,
että Imatralla oli sama järjestelmä - Suomen mestari 1991!)

Talvileiri Varkauden Kopiksella

- 1987 III sarjassa sarjapaikka säilyi tiukasti ja niukasti - sijoitus 7.

entiset harjoituspaikat? Joukkue heikkeni?

tiukkaa oli, kesätaukoon mennessä oli 1 piste, ViU-Viri 2-2 (Viri johti sarjaa)

> otettiin teho nopeusharjoittelu, joka puri ja antoi uskoa

syysavauksessa voitto PKP II: sta 7-4 kotona

voitto Rautjärvellä vieraissa 5-11 (2-1) (johti sarjaa)

- ratkesi II jakson alussa, kun itse löin läpi 3- puolelta - peli alkoi rullata

1988: harjoittelu nostettiin 5 kertaaan viikossa - miehet huomasivat tarpeen
voimaharjoitusten tehoa nostettiin merkittävästi

leiriviikolla 6, tehon nosto, kova into, mutta harvat kävivät yhteisharjoituksissa
toki osa harjoitteli omatoimisesti ohjelmoidusti

Ojintalo valmistui talvella – ei nopeusharj. mahdollisuutta? Voi juosta vain max 25m.

Miehet olivat muuttaneet Pieksämäelle??

Tuloksena 4. tila tasapisteissä JuPa II:n kanssa - meillä selvästi parempi juoksuero
hyviä otteluita, epävarmaa; juoksuero: 156-118
Esim. hurja ottelu: ViU-Kesälahti 36-5!
Mainittakoon että tähän mennessä oli pelannut joukkueessa 40 eri pelaajaa v. 1981 alk.

1989: Kirvelevä 2. tila, uusinnassa hävittiin Jyväskylän Valolle 2-6 - peli oli hävitty jo
viikon ainoassa harjoituksessa, joka oli hyvin haluton - niin miksi? pelkoako?
Kesällä huippupelejä: Viu-Kisa 25-9

Viu-Valo 14-2 (kunnon ajoitus onnistui tosi hyvin)

Mutta kesällä olikin jätetty voimaharjoittet pois, josta tuli tieto paljon myöhemmin
> taso tippui kuin lehmän häntä

Kirvelevä tappio Virille vieraissa13-11?

Uskomaton tulos: Valo-Viu 21-17 (1-7)??- II jakso repesi?

Jatkuva ongelma: yhteisharjoituksissa yleensä 4-6 pelaajaa?
Pieksämäen Lehti palkitsi ViU:n pesäpallojoukkueen alueen parhaana joukkueena

1990: Nousu II sarjaan selvästi, itse pelinjohtajana; siis 1. sija nyt Itälohkossa
nousuun meni aikaa siis 10 kovaa vuotta

voitettiin alkuun kaikki joukkueet, jotkut ratkesivat vasta ihan lopussa

vedenjakajana: Lappeenranta-Viu 6-9?
hurjin voitto: ViU-Saari II 34-2

hävittiin vasta 2 viimeistä peliä yhdellä juoksulla, huonoin peli Haka-Pesis – ViU 9-8?

juoksuero 179-63 - aika mojova!

Kohti katastrofia? Syksy 1990 - vai oliko?

- kunnassa keksittiin kotikentälle uusi pinnoitus??

VIIMEINEN NIITTTI, PELIKUNNOSSA VASTA

HEINÄKUUN LOPULLA v. 1991, Liitto asetti pelikieltoon

ei siis kotikenttääkään – menetettiin "koti Saharan" etu

- ei halukkuutta enää matkustaa harjoituksiin

- vasta tammikuussa löytyi 7 miestä

harjoitusmäärä nostettiin kovilla 6: een per vko

- rahapula?

- miehet asuivat 8:lla paikkakunnalla talven - suurin osa Pieksämäellä itse Varkaudessa)

- suuri osa ei pystynyt harjoittelemaan lainkaan talvella

- ei saatu leirivuoroa Varkaudesta

- eikä Siilin vuoroa, ei siis kunnon nopeusharj.; Ojintalon vuorot

- I taktiikka palaveri vasta huhtikuussa – läskiksi?

- vain 3 miestä harjoitteli kunnolla talvella, n. 3 kohtuudella

- huhtikuu: harjoituspeli ViU-Leppävirran Kiipperä - III sarja

reilu tappio – heikko taso??

tiesin, ettei tästä tule mitään! "Ladalla ei pärjää Mersusarjassa"
Mutta eihän sitä voinut kertoa kenellekään! - Turhautuminen

- Pieksämäeltä harj. ja pelivuorot!

- tappiot 1- 20 juoksua - pidettiin Varkaudessa RYHTILIIKE PALAVERI
- silti seuraavalla viikolla 2 harjoituksessa vain 3 miestä ja kolmannessa 2!!
- yhteensä 7 viikkoa oli surkeaa osallistumista yhteisharjoituksiin keväälläkin

- silti hyviäkin pelejä: Viu-Maaninka 5-10 (3. sarjassa)

ViU-Joma 10-11 ( Joensuu johti silloin sarjaa, pelinjohtajana Pekka Arfman)
johdettiin vielä 7: ssä vuorossa 10-9!
(JoMa voitti viime vuonna Superin runkosarjan, lopputulos 3. - ei siis turha joukkue)

Kesätauon jälkeen tiistaina yhteisharjoituksissa oli vain 3 pelaajaa (HUOM!)
- kauimmainen Jorkki tuli Leppävirran perukoilta (yli 60 km)
- siis Pieksämäeltä ym. löytyi vain 2 kaveria - ja pitäisi pärjätä? Oli siis luovutus!
- viimeinen niitti - ja paras pelaaja Pasi Pulkkinen oli loukannut
nilkkansa tenniksessä (taisi loppua usko jengiltä)

Potkut pelinjohtajalle/valmentajalle (siis itselleni) heinäkuussa, kun ei pärjätty. Potkut antoi
sen ajan jaoston puheenjohtaja, joka oli tullut mukaan pystymetsästä.
Potkut olivat vielä ilman mandaattia siis pp- jaoston johdolta (ei siis jaoston eikä seuran johtokunnan päätöstä)
Se tiesi kaikkien ViU:n töiden loppua,

Potkut olivat hölmöilyn huippu ja todella näkemättömyyttä nenää pitemmälle, kuten
koko 1980- luvun toiminta ja tulokset osoittavat. Toivottavasti jotain opiksi jälkipolville.

Olin siis kaikkien aikojen ensimmäinen ja ainoa potkut saanut koko ViU:n historiassa.
Siinä valui hetkessä 8 000:n tunnin työ hukkaan (n. 700 tuntia vuodessa) - ja erikoinen kiitos!
Lisäksi olen ollut ainut valmentaja/pelinjohtaja ViU:n pesäpallossa kautta aikojen,
joka on laatinut ja kehittänyt valmennus- ja pelinjohtojärjestelmän - ja sitä on
noudatettu ja kehitetty 10 vuotta

Mutta sen jälkeen (1991 syyskausi) ensin tuli tappio: Kitee -ViU miinus 30 j. ja Mahti- ViU
- 40 juoksua (tappio)

Lopputulos yksi voitto: Viu-Saari 5-4; 2 pistettä

Kaikkiaan n. 50 pelaajaa on pelannut joukkueessa v. 1981 alkaen
> aikamoista vaihtuvuutta ja laajuutta 1500 as. kunnassa

Mutta ei löytynyt jatkajia?
V. 1991 tilastoja ei ole laadittu eikä eteenpäin joukkueista - ei siis saatavissa
Pesäpallojaoston pj. oli Seppo Karjalainen

HUOM! Vuonna 1991 ei ollut pp- jaoston kokousta pelikautena

eikä pelikauden jälkeen syksyllä tai talvella.

10. Yhteenveto

Antoisaa aikaa – seuratoiminta tehostui merkittävästi
Samalla pesäpallossa KIVIREEN vetämistä

Yleisurheilu Pm- pisteet 1> yli 100

Ampumahiihto: useita SM- tasolla, jatkuva kova piirin taso (ykkönen)

Pesäpallossa vahvaa menestystä 1980-1991 .

v. 1980: voitettiin Puurtila IV (V sarja)

v. 1986: voitettiin Puurtila III

v. 1989: voitettiin vasta Puurtila II molemmissa

v. 1991: tappio Puurtila I:lle, joka nousi I divariin, mutta parempi kuin II
Puurtila oli siis ollut koko 1980- luvun I divarissa (alusta asti)
Meille oli tulijoita useista lähikunnista. Kukaan ei ViU:sta lähtenyt muualle pelaamaan
1980- luvun kovat kiistakumppanit piirissä jäivät taakse: Joroinen, Leppävirta (2 joukk.),
Savonlinna, Harjuranta, Mikkeli

- ViU on ollut II sarjassa vain kerran 1950-lla, 1960- luvulla ja v. 1991 > ei kahta kautta
peräkkäin koskaan!

- ViU III sarjassa yli vuoden viimeksi 1960- luvun alussa - nyt siis väh. III: ssa 5 vuotta
sekä väh. IV sarjassa peräti 14 vuotta

- vain v. 1968 ja 1975 ranskalainen visiitti III: een

- ViU on ollut v. 1989-91 koko Suomessa 3. alle 2000 asukkaan kunnissa – asukkaita n. 1 500
- Suur-Savon piirissä oltiin v. 1984 n. sijalla 10 ja 1985 siis lähes sijalla 20

- Mutta Suur-Savon piirissä 1989-91 sijalla 4 (1988 5. tasapisteissä JuPa II:n kanssa)
- Edellä vain Puurtila I, Juva I ja Mäntyharju

Valtava työn hukka olosuhteiden vuoksi koko ajan! - kaiken huippuna, että II- sarjan
vuonna (1991) ei ollut edes kotikenttää (kotiedun menetys)

> 0- olosuhteet
Ja kun muistetaan, että koko ajan olin kesän ilman puhelinta - ihme että näinkin
pärjättiin - siis miten tiedonkulku??

Itse jatkoin seuraavana vuonna (1992) Puurtilan A- poikien SM-

sarjan valmentajana ja pelinjohtajana. Pelattiin tiukkoja

otteluita. Voitettiin mm. HoNSU (2 kertaa, Jyväskylän allianssi)

ja pelattiin voitot Tahkosta ja Hämeenlinnasta kotona. Vieraissa

hävittin. Kiteelle ei pärjätty!

ViU: ssa ei löytynyt jatkajia!

Mutta ViU jatkoi v. 1992-93 III sarjassa ja 1994 IV sarjassa

– joka vuosi oli viimeinen sarjataulukossa
- tippui siis sijoille jotain: yli 10 ja yli 20?

Tähän aikaan mennessä olen seurannut tiiviisti pesäpalloa ja sen kehitystä Suomessa 7: llä eri vuosikymmenellä. Sitä pelasin kaikkiaan 4: llä eri vuosikymmenellä Liiton sarjoissa

Ampumahiihdossa ViU oli siis piirin paras!